Kennelyskän oireet ja ennaltaehkäisy

Kennelyskä on yleisnimitys koiran tarttuville hengitystietulehduksille, joita aiheuttavat mm. bordetella bronchiseptica-bakteeri ja virukset, kuten parainfluenssavirus. Kennelyskä on koiran "flunssa", jonka oireet muistuttavat osin ihmisen flunssa oireita.

Kennelyskän oireet 

Yskä ja lisääntynyt limaneritys

Hengitystiet koostuvat ylähengitysteistä (nenäontelo sivuonteloineen, nielu, kurkunpää ja henkitorvi) sekä alahengitysteistä (keuhkot ja keuhkoputket). Terveen koiran hengitysteiden limakalvo erittää limaa, joka kostuttaa ja puhdistaa hengitysteitä. Kennelyskän taudinaiheuttajat vaurioittavat hengitysteiden limakalvon pintakudosta ja hengitystiet ärtyvät. Hengitysteiden ärtyminen ilmenee kuivana, joskus hyvinkin voimakkaana yskänä. Joskus ärsytyksen seurauksena limaneritys lisääntyy ja koira voi yskiä myös limaysköksiä ja yökkiä vaahtoa.

Silmä- ja sierainvuoto

Kennelyskän aikana koiralla voi ilmetä myös kirkasta silmä- ja sierainvuotoa. Lievä, kirkas vuoto rauhoittuu yleensä itsestään muutamassa päivässä. Eläinlääkäriin on hyvä olla yhteydessä, mikäli vuoto on useamman päivän ajan runsasta tai muuttuu kellertäväksi.

Vaisuus, syömättömyys ja kuume

Kennelyskä itsessään ei yleensä vaadi levon lisäksi erityistä hoitoa.

Hyvävointisen koiran vointia voi seurata kotona parin viikon ajan.

Kennelyskä altistaa koiran kuitenkin toissijaisille infektioille, kun taudinaiheuttajat ovat heikentäneet koiran vastustuskykyä.

Sekundaari-infektiot voivat olla koiralle vaarallisia ja aiheuttavat esim. sydänlihastulehdusta tai keuhkokuumetta. Suosittelemme olemaan yhteydessä eläinlääkäriin, mikäli koirasi on vaisu, syömätön tai koiralla on kuumetta (yli 39,5 C).

Kennelyskän diagnosointi

Taudin diagnosointi perustuu pääasiallisesti omistajan kertomiin esitietoihin sekä eläinlääkärimme koiralle tekemään yleistutkimukseen.

Käynnin aluksi eläinlääkärimme kyselee omistajalta lemmikin voinnista ja tarkkailee samalla koiraa kauempaa. Eläinlääkäri kiinniittää huomioita koiran yleisolemuksen lisäksi erityisesti koiran hengitykseen.

Eläinlääkäri huomioi myös mahdollisen silmä- ja sierainvuodon sekä auskultoi, eli kuuntelee koiran keuhkot huolellisesti. Eläinlääkäri yrittää myös usein saada aikaan yskänärsytyksen tunnustelemalla koiran henkitorvea.

Esitietojen ja yleistutkimuksen perusteella eläinlääkärimme arvioi, onko käynnin yhteydessä tarvetta mahdollisille jatkotutkimuksille (esimerkiksi verikoe). Taudinaiheuttajan tarkka selvittäminen on harvoin tarpeen yksittäisen oireilevan koiran kohdolla.

Tutkimusten jälkeen eläinlääkärimme tekee lemmikillesi hoitosuunnitelman. Kennelyskä paranee itsestään levolla noin kahden viikon kuluttua oireiden alkamisesta. Koiran yleisvoinnin huonontuessa koira voi tarvita levon lisäksi tukihoitona esimerkiksi nesteytystä tai lääkityksiä.

Kennelyskän ennaltaehkäisy

Kennelyskä leviää pisaratartuntana hengitysteiden eritteiden avulla.

Koiran on mahdollista saada tartunta koirakontaktien lisäksi esimerkiksi toisen koiran likaamilta pinnoilta tai omistajan välityksellä. 

Ennaltaehkäisyn kannalta tärkeintä on rokottaa koira säännöllisesti kennelyskää vastaan ja pyrkiä välttämään taudinaiheuttajia (paikat, joissa on paljon koiria ja suuri vaihtuvuus - mm. koirapuistot, -näyttelyt,  -hoitolat ja treenihallit). Tartuntojen välttämiseksi oireilevat koirat on pidettävä oireilun ajan poissa em. paikoista.

Kennelyskärokote ei anna koiralle täyttää suojaa tartunnalta, mutta lievittää koiran saamia oireita. Koiranpennun voi tarvittaessa rokottaa kolmen viikon ikäisenä, mutta normaalisti rokote annetaan 12 viikon ikäiselle pennulle ensimmäisen penturokotuksen yhteydessä.

Kennelyskärokotus suositellaan tehostettavaksi vuoden välein etenkiin riskiryhmään kuuluville koirille (pennut, vanhat ja sairaat koirat).

Noudatamme klinikallamme Ruokaviraston suosituksia rokottamiseen liittyen.