Kani hammaslääkärissä – tutkimukset ja hoitokäytännöt

Kanien hammasongelmat ovat yleinen syy eläinlääkärikäynneille, ja niiden hoito vaatii usein tarkkaa tutkimusta sekä säännöllisiä toimenpiteitä. Koska kani on saaliseläin, se piilottaa kipunsa viimeiseen asti, joten eläinlääkärin arvio on tarpeen jo varhaisissa oireissa. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä eläinlääkärikäynnillä tapahtuu, miten kanin hampaita tutkitaan ja mitä hoitovaihtoehtoja on tarjolla. 

1. Ensimmäinen käynti ja tutkimus

Eläinlääkärikäynnin alussa kerätään kattavat esitiedot, jotta voidaan ymmärtää kanin oireilun taustat. Omistajalta kysytään muun muassa:

• Onko kani muuttanut syömistapojaan?

• Valikoiko se tiettyjä ruokia tai tiputteleeko ruokaa suustaan?

• Onko papanoiden koko ja määrä muuttunut?

• Esiintyykö kuolaamista, silmävuotoa tai muita merkkejä kivusta?

Yleistutkimuksen jälkeen eläinlääkäri tarkastelee kanin suuta. Etuhampaiden tilanne voidaan usein nähdä jo ilman rauhoitusta, mutta poskihampaiden tutkiminen vaatii yleensä kevyen anestesian. Tämä mahdollistaa perusteellisen tarkastuksen ja tarvittavat hoitotoimenpiteet.

2. Hammasongelmien yleisimmät löydökset

Tyypillisimpiä eläinlääkärissä havaittavia hammasvaivoja ovat:

• Hammaspiikit poskihampaissa, jotka voivat aiheuttaa limakalvovaurioita ja kipua.

• Liiallisesti kasvaneet etuhampaat, jotka vaikeuttavat syömistä.

• Purentavirheet, jotka voivat johtua perinnöllisistä tekijöistä tai epätasapainoisesta ruokavaliosta.

• Hammasjuurten ongelmat, jotka voivat johtaa tulehduksiin ja jopa paiseisiin.

3. Hammasongelmien hoitovaihtoehdot

Hoidon laajuus riippuu vaivan vakavuudesta. Tavallisimpia hoitomenetelmiä ovat:

• Hampaiden raspaus ja lyhennys: Hammaspiikit ja ylikasvaneet hampaat viilataan tai leikataan tasaiseksi.

• Hampaiden poisto: Vakavissa tapauksissa voidaan joutua poistamaan yksittäisiä hampaita, esimerkiksi toistuvasti ongelmia aiheuttavat etuhampaat.

• Röntgenkuvaus: Jos epäillään hammasjuuripaiseita tai muita syvempiä ongelmia, suu voidaan kuvantaa diagnoosin varmistamiseksi.

Kanin anestesia

Kasvissyöjinä kanit eivät kestä paastoa, joten niitä ei saa pitää ilman ruokaa ennen anestesiaa. Heti, kun kani pystyy anestesian jälkeen turvallisesti nielemään, sille tarjotaan aluksi pehmeää kullekin yksilölle mieluisaa ravintoa, kuten yrttejä tai salaattia pieninä määrinä taikka kanille tarkoitettua toipilasruokaa. 

Herkkä mikrobeihin perustuva ruuansulatus voi kuitenkin häiriintyä stressistä, anestesiasta ja lääkkeistä. Tällöin voidaan käyttää apuna jo ennen toimenpidettä annosteltavaa ruuansulatuksen ja mikrobien toimintaa tukevaa täydennysrehua.  🔗 Protexin Veterinary -tuotesarjasta löytyy kanien ensimmäinen oma valmiste, 🔗 Fibreplex pasta. Fibreplex on kanien oma maitohappobakteerivalmiste fysiologisen ruuansulatuksen vakauttamiseen sekä käytettäväksi ruuansulatushäiriöiden aikana, jälkeen ja häiriöiden ehkäisemiseen. 

4. Jälkihoito ja kotihoito

Eläinlääkärikäynnin jälkeen kanin toipumista tulee seurata tarkasti. Tukiruokinta voi olla tarpeen, jos kani ei syö itse heti toimenpiteen jälkeen. Lisäksi:

• Kani tulisi saada syömään pehmeitä yrttejä tai muuta mieluista ruokaa mahdollisimman pian.

• Eläinlääkärin määräämät kipulääkkeet ja tarvittaessa antibiootit on annettava ohjeiden mukaan.

• Kani kannattaa pitää lämpimässä ja rauhallisessa paikassa toipumisen ajan.

5. Ennaltaehkäisy on paras hoito

Paras tapa välttää hammasongelmia on oikeanlainen ruokavalio. Hyvälaatuinen heinä (esim. timoteiheinä) on kanin hammasterveyden perusta, sillä se kuluttaa hampaita luonnollisesti. Lisäksi kannattaa tarjota oksia ja muuta turvallista nakerrettavaa, ja muistettava että tärkkelyspitoiset ruoat kuten porkkana ovat vain satunnaisia herkkuja. 

Jos haluat tietää lisää kanin hammasterveydestä ja ruokavaliosta, lue myös 🔗 Kanin ruokavalio ja hampaiden terveys sekä 🔗 Kanin ruoansulatus.