Kirjoittaja eläinlääkäri Teija Immonen
Hypokalemia tarkoittaa veren alhaista kaliumtasoa. Hypokalemia on kissoilla melko yleistä, varsinkin vanhemmiten. Hypokalemia voi olla joissain tilanteissa hetkellistä ja itsestään ohimenevää, esim. oksentelun ja ruokahaluttomuuden seurauksena. Silloin kaliumtasoa ei tarvitse erikseen korjata, koska se korjaantuu, kunhan kissan ruokahalu normalisoituu ja oksentelu loppuu. Useammin on kuitenkin niin, että hypokalemiaan täytyy puuttua. Jos hypokalemian syy on muu kuin hetkellinen, tarvitsee kissa lisäkaliumia jatkuvasti. Jos kaliumlisän lopettaa, kissalle tulee uudestaan hypokalemia.
Mitä oireita hypokalemia aiheuttaa?
Kaliumia tarvitaan lihasten toimintaan. Jos veren kaliumtaso on alhainen, aiheuttaa se lihasheikkoutta. Lihasheikkous näkyy sekä luurankolihaksissa (esim. raajat) että sileälihaksessa (sisäelimet, kuten suolisto). Kaliumin vaje näkyykin usein ummetustaipumuksena ja takajalkojen lihasheikkoutena. Kissa ei ehkä enää hypi niin ketterästi kuin aiemmin. Tai saattaa jopa kävellessään hieman horjahtaa. Kävely voi myös olla ”köpöttelyä” ja jäykkää. Ummetustaipumus ilmenee niin, että kissa ei enää kakkaakaan joka päivä. Tai kakkaa täytyy punnata tavallista kauemmin ja kakka voi olla kovaa. Hypokalemia aiheuttaa myös yleistä voimattomuutta, mikä voi ilmetä väsyneisyytenä ja huonontuneena ruokahaluna. Ja kissa on ylipäänsä ”huonossa kunnossa”. Kissa saattaa juoda ja pissata tavallista enemmän. Kun hypokalemia on voimakasta, kissan pää alkaa roikkua alaspäin eikä kissa välttämättä jaksa nostaa päätään enää lainkaan ylös.
Hyvin lievä hypokalemia ei välttämättä aiheuta vielä kliinisiä oireita. Toisaalta oireita ei ehkä vain havaita, koska ne ovat niin lieviä. Jälkikäteen saatetaan havahtua siihen, että kissalla olikin oireita, koska kissa virkistyi selvästi kaliumtason korjaantumisen myötä.
Mitä ovat hypokalemian syyt?
1.Lisääntynyt kaliumin poistuminen virtsan mukana
Tämä johtuu heikentyneestä munuaistoiminnasta eli munuaiset päästävät kaliumia tarpeettoman paljon virtsaan. Tila liittyy kissoilla krooniseen munuaisten vajaatoimintaan, mikä on hyvin yleinen ikääntymiseen liittyvä rappeumasairaus. Kun munuaisten konsentraatiokyky on heikentynyt, pissa on tavallista laimeampaa. Kun pissa on laimeaa, kokonaispissamäärä lisääntyy ja mitä enemmän kissa pissaa, sitä enemmän kaliumia poistuu elimistöstä.
Hypokalemia on usein ensimmäinen, alkuvaiheen merkki munuaisten vajaatoiminnasta. Veren munuaisarvot saattavat olla vielä pitkään normaalilla tasolla mutta hypokalemia ja laimea virtsa havaitaan jo varhain.
Hypokalemiaa kannattaa alkaa hoitaa heti, kun se havaitaan (ja on poissuljettu hetkellinen, itsestään ohimenevä hypokalemia). Hoitamattomana hypokalemia saattaa nimittäin nopeuttaa munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä ja etenemistä.
Virtsan bakteeritulehduksessa virtsamäärä on niin ikään lisääntynyt, joten silloin kissalle saattaa tulla hetkellinen hypokalemia. Veren kaliumtaso pitääkin kontrolloida, kunhan pissatulehdus on hoidettu asianmukaisesti.
2. Heikentynyt kaliumin imeytyminen ruuansulatuskanavasta
Jos kissalla on krooninen suolistosairaus, kaliumin imeytyminen saattaa olla heikentynyt ja se johtaa hypokalemiaan. Tällaiset kissat usein tarvitsevat lisäkaliumia, vaikkakin perussairauden hoito on yhtä tärkeää.
3. Tietyt lääkeaineet
Kroonisten tulehdussairauksien (kuten krooninen suolistotulehdus) hoidossa käytetty kortisoni (mm. prednisoloni) altistaa hypokalemialle. Usein jatkuvaa kortisonilääkitystä saavat kissat tarvitsevatkin jatkuvaa lisäkaliumia. Veren kaliumtasoa täytyy kontrolloida kortisonia saavilla kissoilla.
Sokeritaudin hoidossa käytetty insuliini aiheuttaa usein hypokalemiaa, minkä takia sokeritautipotilas saattaa tarvita lisäkaliumia.
Nesteenpoistolääke furosemidi lisää kaliumin poistumista virtsan mukana, joten tämän lääkeaineen käyttö kissalla johtaa usein hypokalemiaan.
4. Liian vähäinen kaliumin saanti
Tämä on ruokavalioon liittyvä ongelma ja melko harvinainen hypokalemian syy. Jos kissa saa päivittäin hyvänlaatuista kissanruokaa, ei ruokavaliosta johtuvaa hypokalemiaa esiinny. Jos kissalle annetaan kotiruokaa tai raakaruokaa, täytyy kaliumin tarve huomioida.
5. Muut sairaudet
Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy usein hypokalemia. Hypokalemia saattaa korjaantua, kunhan kilpirauhassairaus saadaan hoidettua. Mikäli hypokalemia jatkuu, vaikka kilpirauhassairaus on hoidossa, tarvitsee kissa lisäkaliumia. Hyperadosteroni eli Connin syndrooma johtaa lisääntyneeseen kaliumin poistumiseen elimistöstä. Sen hoidossa lisäkaliumin tarve on yleensä melko suuri. Huonosti hoitotasapainossa oleva diabetes voi johtaa vakavaan elimistön happo-emästasapainohäiriöön ja silloin siihen liittyy vakava hypokalemia. Virtsateiden tukoksen hoidon jälkeinen lisääntynyt virtsantuotanto voi johtaa myös hypokalemiaan.
Miten kaliumlisä annetaan kissalle?
Chemeyes-K on kapseli, jonka sisällä on jauhetta. Kapselin voi antaa sellaisenaan suoraan suusta alas. Kapselin voi myös avata ja sisällä oleva jauheen sekoittaa ruokaan. Suurin osa kissoista syö jauheen mielellään ruuan seassa. Jauheen voi myös laittaa pieneen vesitilkkaan ja antaa jauhe-nesteseos ruiskulla kissan suuhun.
Mitä jos toinen kissani saa vahingossa kaliumlisää?
Elimistössä on oma säätelyjärjestelmänsä kaliumin suhteen. Jos kissalle annetaan kaliumlisää, vaikka se ei sitä tarvitsisi, liika kalium poistuu virtsan mukana ulos. Näin ollen lisäkaliumista ei satunnaisesti tai hetkellisesti normaaleilla annoksilla ole muille, terveille kissoille vaaraa. On myös tilanteita, joissa omistajan on laitettava lisäkalium ruokaan, ja kissat syövät yhdessä samasta kupista. Jos eläinlääkäri on todennut toisen kissan terveeksi, ei lisäkaliumista pitäisi olla mitään haittaa. Tietyissä sairauksissa voi kuitenkin kissan kaliumin säätelykyky olla heikentynyt. Ja jotkin lääkeaineet vaikuttavat kaliumin poistumiseen elimistöstä. Sen takia lisäkaliumia ei tule antaa säännöllisesti muille kissoille ilman eläinlääkärin konsultointia.
Onko liiallisesta kaliumista haittaa?
Jos veren kaliumtaso nousee liian korkeaksi, se voi olla hengenvaarallista. Sen takia päätös kaliumlisän aloittamisesta ja kaliumlisän annoksesta tehdään vain eläinlääkärin toteaman hypokalemian perusteella. Veren kaliumtasoa kontrolloidaan säännöllisesti, kun kissa saa lisäkaliumia. Ja varsinkin, jos kissalle on määrätty samanaikaisesti kaliumtasoon vaikuttavia lääkeaineita (esim. spironolaktoni, benatsepriili).
Mikä on Chemeyes-K:n annos kissalle?
Annos riippuu veren kaliumtasosta. Eläinlääkäri ohjeistaa oikeaan annokseen. Yleensä aloitusannos on 1-2 kapselia 1-2 kertaa vuorokaudessa.
Vaihdan Kaminoxista Chemeyes-K:hen. Miten lasken oikean annoksen?
Yksi Chemeyes-K -kapseli vastaa 2 ml Kaminoxia. Jos olet antanut 2 ml aamuin illoin, oikea Chemeyes-K:n annos on 1 kapseli aamuin illoin. Jos olet antanut 1 ml aamuin illoin, voit antaa 1 kapseli kerran vuorokaudessa tai puolet kapselin sisältämästä jauheesta aamuin illoin.
Haittaako, jos kaliumlisän antamiseen tulee tauko lomamatkani ajaksi?
Hetkellinen tauko kaliumlisässä ei ole haitallista. Toki hypokalemian oireita saattaa ilmetä, riippuu tauon pituudesta. Muutama päivä ei vielä haittaa ollenkaan.
Voinko antaa muut lääkkeet samaan aikaan Chemeyes-K:n kanssa?
Kyllä voit
Eläinlääkäri Teija Immonen, MANZCVS Medicine of Cats
Kirjoittaja on eläinlääkäri, jolla on kissalääketieteen erikoispätevyys. Hän ottaa kissapotilaita vastaan Kissaklinikka Felinassa Helsingissä.